Verkkohuijarit eivät lomaile kesäkuukausinakaan
Kesällä moni meistä rentoutuu ja nauttii lomasta, mutta valitettavasti verkkohuijarit eivät tunne lomakäsitettä. Sen sijaan lomakausi tarjoaa huijareille uudenlaisia mahdollisuuksia. Finanssiala ry:n teettämän kansalaiskyselyn mukaan 70 prosenttia vastaajista on kohdannut huijauksen tai sen yrityksen, ja 11 prosenttia on luovuttanut tunnistautumistietojaan rikollisille.
Maltti on valttia
Kun raha vaihtaa omistajaa, verkkorikolliset ovat valppaina. Ostosten maksamisen yhteydessä kiire voi olla ostajan vihollinen, mutta varkaan paras ystävä. Huijarit luovat usein keinotekoisen kiireen tunteen, jotta uhri toimisi harkitsemattomasti. Heidän tavoitteenaan on painostaa uhri toimimaan heti, jotta hän ei kyseenalaista maksupyyntöä, linkkiä tai tarjousta.
Yhä enenevässä määrin huijarit ovat myös henkilökohtaisesti yhteydessä uhreihinsa. Heidän kielitaitonsa on hyvä ja he käyttävät oikeanlaista sanastoa uhrinsa vakuuttamiseen. ”Erilaiset sijoitushuijaukset, joissa asiakkaalle soitetaan sijoitusasiantuntijaksi tai varainhoitajaksi esittäytyen, ovat yleistyneet”, kertoo tuotepäällikkö Jere Paajanen. ”Asiakkaalle kerrotaan sijoitusmahdollisuudesta esimerkiksi kryptovaluuttaan. Kun henkilö tekee sijoituksen, hänelle voidaan antaa linkki täysin aidon näköiselle sivustolle, jossa sijoituksen nopeaa arvonnousua voi seurata. Todellisuudessa kyseessä on huijaussivusto, jolla pyritään vain saamaan henkilö lähettämään lisää rahaa olemattomaan sijoituskohteeseen. Kun sijoittaja haluaisi nostaa rahansa pois, katoaa huijari tuhkana tuuleen”, hän kuvailee.
Huijausten kirjo
Digitaalinen maailmamme on täynnä erilaisia huijaustyyppejä. Huijausviestejä lähetetään usein sähköpostin tai sosiaalisen median palveluiden kautta, mutta myös puhelimitse soittaen tai tekstiviestillä tapahtuva pankki- tai henkilötunnusten kalastelu on valitettavasti nykyään arkipäivää. Huijausviestit ovat yhä taitavammin laadittuja ja näyttävät aidolta, mikä tekee rikoksen tunnistamisesta haastavaa. Tässä joitakin yleisimpiä huijaustyyppejä:
Kalastelu: Saat sähköposti- tai tekstiviestin, joka näyttäisi tulevan pankilta, viranomaiselta tai muulta luotettavalta lähettäjältä tai puhelun, jossa soittaja esiintyy esimerkiksi pankin työntekijänä tai viranomaisena. Viesti koskee yleensä tiliisi tai korttiisi liittyvää ongelmaa, maksunpalautusta tai noutamatta jäänyttä pakettia. Napsauttamalla viestissä olevaa linkkiä päädyt valesivulle, jolla huijari yrittää houkutella sinua paljastamaan pankkitili-, luottokortti- tai henkilötietojasi.
IT-valetukipyynnöt: Sinuun ottaa yhteyttä henkilö, joka väittää kuuluvansa esimerkiksi Microsoftin asiakastukitiimiin. Hän yrittää saada sinut paljastamaan tietokoneesi käyttäjätunnuksen ja salasanan voidakseen auttaa sinua tietokoneeseen liittyvässä ongelmassa. Hän saattaa myös pyytää sinua asentamaan etähallintaohjelman, jolla saa etäyhteyden tietokoneeseesi. Huijari saattaa pyytää sinulta myös korttitietojasi tai lupaa kirjautua tietokoneellesi tai verkkopankkiisi, mihin ei tule koskaan suostua.
Rakkaushuijaukset: Huijari saattaa lähestyä esimerkiksi Facebookissa, Instagramissa tai sähköpostilla. Rahan pyytäminen uhrilta alkaa romanttisen viestittelyn jälkeen. Huijari yleensä viittaa kiireelliseen hätätilanteeseen ja tilapäiseen lainan tarpeeseen. Rahan lähettämisellä on yleensä aina kova kiire ja huijari yrittää kiireellä painostaa uhria lähettämään rahaa tunteisiin vetoamalla.
Sijoitushuijaukset: Sijoitushuijaukset toteutetaan sosiaalisessa mediassa, sähköpostilla tai puhelimitse. Mainoksissa saatetaan käyttää myös julkisuuden henkilöitä. Mainosten lupaukset sijoittamisen korkeilla tuotoilla saattavat houkutella ottamaan yhteyttä mainostajaan. Puhelimitse tai sähköpostilla yhteyttä ottava soittaja on usein ulkomaalainen henkilö, joka esittäytyy esimerkiksi sijoitusneuvojaksi, arvopaperivälittäjäksi tai salkunhoitajaksi. Teknisesti kehittyneemmissä sijoitushuijauksissa rikollistaho on tehnyt uskottavan näköisen verkkosivun, jolla asiakas voi ikään kuin seurata sijoituksiaan, mutta todellisuudessa sivusto on tekaistu ja rahat menevät rikollisille.
Toimitusjohtajahuijaus: Etenkin kesäaikaan huijarit iskevät yritysten kausityöntekijöihin. Huijari tekeytyy yrityksen johtajaksi ja kysyy, onko työntekijällä hetki aikaa auttaa rahansiirrossa. Huijari antaa tilinumeron, joka on ulkomailla huijarin hallinnassa.
Huijauksen tyypillisimpiä tuntomerkkejä ovat
- Odottamaton viesti pankilta, viranomaiselta tai muulta auktoriteetilta
- Uhkailu, kiristäminen ja pelottelu omaisuuden tai maineen menettämisellä
- Tarjous, joka kuulostaa liian hyvältä
- Satunnainen voitto arvonnasta, johon ei ole osallistunut
- Tunteisiin vetoaminen, avunpyyntö tai lähiomaiseksi tekeytyminen
Turvallisuusvinkit verkossa asiointiin:
- Kirjoita sivustojen osoitteet itse osoiteriville tai käytä mobiilisovellusta. Älä siirry pankin tai viranomaisten kanaviin hakukoneen kautta.
- Varo sähköpostilla tai tekstiviestillä tullutta linkkiä. Älä avaa epäilyttävää linkkiä ollenkaan.
- Älä jaa henkilökohtaisia tietojasi, kuten pankkitunnuksia, sähköpostitse tai puhelimella.
- Suojaa laitteesi ja langaton verkko salasanalla.
- Käytä monivaiheista tunnistautumista ja eri salasanoja eri palveluissa.
Toimi näin, jos joudut huijauksen uhriksi
Jos tulet huijatuksi raha-asioissa, ole välittömästi yhteydessä pankkiisi, sillä pankkisi voi parhaimmillaan jäädyttää tilisiirron rikolliselle. Tee sitten rikosilmoitus poliisille. Jos olet jo antanut käyttäjätunnuksesi huijarille, vaihda sivuston tai sovelluksen salasana.
"OmaSp neuvoo mielellään digitaalisten pankkipalveluiden turvallisessa käytössä", lupaa tuotepäällikkö Jere Paajanen OmaSp:stä. "Verkko-ostoksia tehdessä maltti on valttia. Harkitse rauhassa, ja jos vähänkään arveluttaa, kannattaa ennen maksun tekoa varmistua rauhassa sivuston oikeellisuudesta", Paajanen päättää.
Ajankohtaista
OmaLoiske-uintiopetushankkeelle 60 000 euron lahjoitus
Lue lisää
Kun yrittäjäperheelle tapahtui pahin, mutta siitäkin selvittiin
Lue lisää
Töysän Säästöpankkisäätiön jättilahjoitus liikuttaa satoja junioreita
Lue lisää