Lasten pankkipalvelut – kenellä on oikeus päättää?
Samalla kun Suomessa lapsiperheiden määrä vähenee, perhemuodot monipuolistuvat.
THL:n mukaan vuoden 2022 lopussa vain 55 prosenttia perheistä on avioparin muodostamia. Muissa perhemuodoissa voi esimerkiksi olla yksi tai useampi vanhempi tai lapsella kaksi kotia tai kaksi isää. Perheessä on tärkeää tietää, kenellä on oikeus tehdä lapsen raha-asioita koskevia päätöksiä, kuten avata pankkitili tai aloittaa rahastosäästäminen.
"Vanhempi voi kohdata tilanteita, joissa esimerkiksi lapsen pankkipalveluiden avaaminen ei olekaan niin helppoa kuin hän oli ajatellut”, asiakkuuksien tuotepäällikkö Suvi Hytti-Kytölä OmaSp:stä kuvailee. “Ainoastaan lapsen Digi- ja väestötietovirastoon merkityillä huoltajilla on päätösvalta lapsen pankkiasioista perhe- ja vanhemmuusmuodosta riippumatta”, hän kertoo.
Uusperheessä sinun, minun ja meidän lapset
Uusperheissä vanhemmilla on lapsia aiemmista suhteista ja usein myös yhteisiä lapsia. Kunkin lapsen kohdalla pankkiasioista päättävät lapsen huoltajat, yleensä siis biologiset vanhemmat. Kun lapsen vanhemmilla on yhteishuoltajuus, sopivat he yhteisesti lapsen raha-asioista ja pankkipalveluista.
Kumpikin huoltaja allekirjoittaa valtakirjan lapsen pankkiasioiden hoidosta. Kattavassa valtakirjassa käydään kohta kohdalta läpi, mistä asioista vanhemmat valtuuttavat toisensa päättämään. ”Esimerkiksi lapsen pankkitilin käyttöoikeuksia voidaan rajata yhteisellä päätöksellä. On mahdollista, että vain toinen vanhemmista käyttää tiliä tai rahan nostaminen tililtä vaatii kummankin vanhemman hyväksynnän”, Hytti-Kytölä kertoo.
Jos biologiset vanhemmat eroavat, heille saattaa tulla tarve käydä sovittuja asioita uudelleen läpi. ”Asioista voidaan aina keskustella ja valtakirjaa päivittää vuosien varrella. Tämä kuitenkin vaatii kykyä yhteiseen päätöksentekoon”, asiantuntija muistuttaa. “Tapauksissa, joissa lapsen huoltoriitaa käsitellään käräjäoikeudessa, noudatamme pankissa tuomioistuimen päätöstä.”
ValtakirjatLapselle säästäminen
Bonusvanhempien asema
Isä- tai äitipuolet eivät voi tehdä lapsen pankkiasioita koskevia päätöksiä tai hoitaa lapsen raha-asioita ilman lapsen huoltajien suostumusta. Käytännössä siis niin kutsuttu bonusvanhempi voi hoitaa lapsen raha-asioita vain erillisellä valtakirjalla, joka on lapsen huoltajien allekirjoittama. Arjen raha-asioiden lisäksi Hytti-Kytölä muistuttaa, että vaikka uusperheen arjessa biologisia ja bonuslapsia ei eroteltaisikaan, tilanne on juridisesti eri. ”Myös perintöasiat tulisi uusperheessä miettiä hyvissä ajoin, jotta vanhemman tahto varmasti toteutuu. Lapsihan ei peri bonusvanhempaa, ellei asiasta ole tehty testamenttia.”
Huoltajuuden ja vanhemmuuden erot
Suomessa vanhempien oikeudellinen asema voi vaihdella vanhemmuustavan mukaan. Ydinperheissä samat henkilöt ovat yleensä sekä vanhempia että huoltajia. Muissa perhemuodoissa ratkaisut ovat usein moninaisempia. Esimerkiksi jos naisparin lapsi syntyy keinohedelmöityksen avulla, laillinen huoltaja on vain lapsen synnyttänyt vanhempi, ellei toisen vanhemman äitiyttä erikseen vahvisteta. Lisätietoja vanhemmuuden ja huoltajuuden eroista sekä huoltajuuden hakemisesta saa esimerkiksi Sateenkaariperheet ry:ltä.
Yksinhuoltajaperheissä päätösvalta on yksiselitteinen
Yksinhuoltajaperheessä lapsella on vain yksi huoltaja. Yksinhuoltajaksi voi tulla esimerkiksi itsellisen vanhemmuuden, biologisten vanhempien sopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen perusteella. Yksihuoltajaksi päätyy myös siinä valitettavassa tilanteessa, että lapsen toinen huoltaja menehtyy.
Yksinhuoltajalla on automaattisesti yksin oikeus päättää esimerkiksi lapsen pankkitilin avaamisesta. Hytti-Kytölä kertoo, että tieto yksinhuoltajuudesta tarkistetaan pankissa Suomen Asiakastiedon rekisteristä. “Jos tieto järjestelmässä on jostakin syystä ristiriidassa asiakkaan kertoman kanssa, pyydämme asiakasta toimittamaan vielä päätöksen yksinhuoltajuudesta pankille.”