Rahastot ja rahastosijoittaminen

Oiva nyrkkisääntö on, että 10 % nettotuloista olisi hyvä laittaa säästöön. Kuukausisäästäminen on hyvä tapa sijoittaa rahastoihin. Tällöin mahdollisuus varallisuuden kasvattamiseen kehittyy kuin huomaamatta. Sopiva säästösumma riippuu täysin taloudellisesta tilanteestasi ja se vaihtelee elämäntilanteesi mukaan. Voit myös aina muuttaa kuukausisäästösummaa, laittaa säästämisen tauolle tai myydä rahastojasi. 

Pitkällä aikavälillä säästäminen mahdollistaa tarvittaessa myös riskitason kasvattamisen, koska vuosikymmenien aikana talouden nousuilla ja laskuilla on tapana tasaantua. Sijoituskohteiden arvonheiluntaa voidaan tasoittaa ajallisen hajauttamisen avulla. Rahastoihin säännöllisesti säästämäsi raha hajautetaan automaattisesti myös useisiin eri sijoituskohteisiin, jolloin hajautus on entistä laajempaa. Voit myös sijoittaa useampaan rahastoon, jolloin hajautus on entistäkin laajempaa.

Rahastosäästösopimuksessa haluamasi summa sijoitetaan sovituin väliajoin valittuun rahastoon. Kun säästät pitkäjänteisesti, kurssivaihtelutkin ovat mahdollisuuksia: laskevan kurssikehityksen aikana saat ostettua samalla summalla enemmän osuuksia, joiden tuotosta hyödyt kurssikehityksen muuttuessa taas nousevaksi. 

Rahastosäästäminen mahdollistaa monipuoliset sijoitusvaihtoehdot ja tuotto-odotukset eri sijoitusprofiileille. Tuottohakuisten sijoittajien lisäksi vaihtoehtoja löytyy varovaisemmallekin säästäjälle. 

Kannattaa muistaa, että isojen tuottomahdollisuuksien kanssa kulkee aina käsi kädessä myös isompi riski. Yhdessä pankin asiantuntijan kanssa on hyvä käydä läpi oma sijoittajaprofiilisi – haluatko tavoitella tasaista ja vakaampaa arvonkehitystä vai oletko valmis kestämään myös kurssiheilahteluja tavoitellessasi suurempaa tuotto-odotusta sijoituksellesi? Tavoitteenamme on saada sinut vaurastumaan – ilman, että menetät yöunesi.

Rahastot voidaan jakaa esimerkiksi sääntelyn mukaan sijoitusrahastoihin (UCITS) ja vaihtoehtorahastoihin (AIF). Sijoitusrahastoja sääntelee sijoitusrahastolaki, jossa määritellään esimerkiksi mihin sijoitusrahastot saavat sijoittaa ja miten varat pitää hajauttaa eri sijoituskohteisiin. Nämä rahastot ovat sijoitusrahastodirektiivin mukaisia sijoitusrahastoja eli UCITS-rahastoja. 

Vaihtoehtorahastolla tarkoitetaan vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain mukaan yhteisöä tai muuta yhteistä sijoittamista, jossa varoja hankitaan useilta sijoittajilta ja sijoitetaan määritellyn sijoituspolitiikan mukaisesti sijoittajien eduksi ja jolta ei edellytetä sijoitusrahastodirektiivin 5 artiklassa tarkoitettua lupaa. Erikoissijoitusrahastot kuuluvat vaihtoehtorahastojen joukkoon. Erikoissijoitusrahastoiksi kutsutaan rahastoja, jotka poikkeavat sijoitusrahastolain mukaisesta riskin hajauttamisen periaatteesta. Rahaston nimestä on selvittävä, että se on erikoissijoitusrahasto.

Rahastot luokitellaan usein sijoituskohteidensa mukaan. Korkorahastot sijoittavat korkoa tuottaviin arvopapereihin, joiden tuotto-odotukset perustuvat korkomarkkinoiden antamiin mahdollisuuksiin. Sijoituskohteina voi olla mm. valtion, muiden julkisyhteisöjen ja yritysten liikkeelle laskemia sitoumuksia sekä muita ominaisuuksiltaan soveltuvia instrumentteja. Korkorahastoissa riski liittyy erityisesti korkotason muutoksiin sijoitusaikana. Korkorahaston sijoituksiin voi sisältyä myös mm. luottoriskiä.

Korkoriski on alhaisempi lyhyen koron rahastossa, jonka varat sijoitetaan sijoitusajaltaan alle vuoden arvopapereihin. Pitkän koron rahastot (ns. joukkolainarahastot) taas sijoittavat korkoa tuottaviin arvopapereihin, joiden juoksuaika on yli vuoden. Koska sijoitusaika on pidempi, on myös riskitaso lyhyen koron rahastoa korkeampi. Yleensä tällöin myös tuotto-odotus on korkeampi.

Yhdistelmärahastot sijoittavat sekä korkopapereihin että osakkeisiin, jolloin salkunhoitaja voi vaihtaa sijoitusten painopistettä osake- ja korkosijoitusten välillä rahaston sääntöjen puitteissa. Osakesijoitusten vuoksi yhdistelmärahaston tuotto-odotus ja riskitaso ovat yleensä korkorahastoja korkeampia.

Osakerahastot sijoittavat nimensä mukaisesti osakemarkkinoille. Osakerahastot seuraavat osakemarkkinoiden kehitystä, minkä vuoksi ne sisältävät enemmän riskiä. Osakerahastossa sijoitukselle voi odottaa korkeaa tuottoa, mutta myös sijoituksen arvon vaihtelu saattaa olla suurta. Osakerahastot pyrkivät vähentämään riskiä hajauttamalla sijoitukset useaan eri kohteeseen osakemarkkinoilla.

Yhä useampaa sijoittajaa kiinnostaa omien tuottojen rinnalla myös se, millaisiin yhtiöihin hän sijoittaa. Puhutaan vastuullisesta sijoittamisesta. Voit sijoittajana tehdä sijoituspäätöksiä, jotka hyödyttävät itsesi lisäksi ympäröivää maailmaa. Rahastoistamme löytyy useita vaihtoehtoja sijoittajalle, joka haluaa sijoituspäätöksissään huomioida omat arvonsa yrityksen sosiaalisen – ja ympäristövastuun sekä hallintotavan osalta. 

Rahastot luokitellaan kolmeen eri vastuullisuusluokkaan tiedonantovelvotteita koskevan SFDR-asetuksen (Sustainable Finance Discosure Regulation) perusteella.  Riippuen rahaston kestävyystavoitteista. Näet rahaston vastuullisuusluokituksen rahastoesitteestä ja SFDR-liitteistä. 

Sijoitusrahastoa hallinnoiva rahastoyhtiö kerää yksityishenkilöiden, yhteisöjen ja säätiöiden varoja yhteen ja sijoittaa ne rahaston sääntöjen mukaan useisiin eri arvopapereihin ja muihin sijoituskohteisiin markkinoilla. Yhdessä varat muodostavat sijoitusrahaston. Sijoitusrahastojen varat sijoitetaan lainsäädännön, viranomaisten määräysten ja rahaston sääntöjen mukaan riskin hajauttamisen periaatetta noudattaen. Rahastosijoittamiseen liittyy riski pääoman vaihtelusta. Riskin suuruus riippuu kyseisen rahaston sijoituskohteista ja -politiikasta. Sijoitusrahaston varoja hoitaa rahastoyhtiö. OmaSp toimii Sp-Rahastoyhtiö Oy:n asiamiehenä.

Jokaisella rahastolla on salkunhoitaja, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että rahasto sijoittaa sen sääntöjen ja sijoituspolitiikan mukaisesti. Salkunhoitaja siis seuraa aktiivisesti sijoitusmarkkinaa sekä yhtiöiden toimintaa ja tämän perusteella ostaa ja myy rahastoon sisältyviä arvopapereita.

Rahasto jakaantuu keskenään yhtä suuriin rahasto-osuuksiin, jotka tuottavat yhtäläiset oikeudet rahastossa olevaan omaisuuteen. Koska rahastot hajauttavat varat rahaston sääntöjen mukaan useisiin eri sijoituskohteisiin, riski on pienempi kuin sijoittamalla varat yksittäiseen sijoituskohteeseen.

Rahastosäästämiseen kuuluu kertaluonteisia kuluja ja jatkuvaluonteisia kuluja. Kertaluonteisia kuluja ovat osallistumiskulut ja irtautumiskulut. Osallistumiskuluilla tarkoitetaan merkintäpalkkiota sijoituksen arvosta ja irtautumiskulusta lunastuspalkkiota lunastuksen arvosta. 

Jatkuvaluonteisia kuluja ovat muut jatkuvaluonteiset kustannukset ja salkkutapahtumiin liittyvät kulut.  Muut jatkuvaluonteiset kustannukset kertovat sijoittajan maksamia kuluja, joita käytetään rahaston toimintakustannusten, kuten markkinointi- ja jakelukustannusten maksamiseen. Nämä kulut vähentävät sijoituksen mahdollista tuottoa. Salkkutapahtumiin liittyvät kulut kertovat tuotteesta vastaavan rahaston suorittamista kohteena olevien sijoitusten ostoista ja myynneistä aiheutuvien kulujen vaikutus. Rahastokohtaiset kustannukset löydät rahaston avaintietoasiakirjasta.

Sivun sisältämiä tietoja ei sen vuoksi tule pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta.